”Kuuntelin yhden kevään melkein yksinomaan Sladea. Semmoista cd-boxia. Sitten tilasin Slade in Flame leffan+levyn. Katoin ton leffan heti kolme kertaa putkeen, fiilistelin 70-luvun meininkiä mikä ollut aina lähellä sydäntä koska olen sen ajan lapsia: Ziggy Stardust, Slade, Irwin Goodman, Juice & coitus int. Hurriganes, Hector, Badding, Sweet, Bay City Rollers, Alwari Tuohitorvi.. tommonen musa on jossain alitajunnassa ihan varhaislapsuudesta ennen Sex Pistolsia. Tuon Slade-kevään jälkeen tuli tää biisi. Ei tuossa välttämättä joku Sladea kuule, mutta mulle itselle se on siellä jossain.” – Jasse

”Potkaisee levyn todella tykisti käyntiin! Oltiin myös yksimielisiä tästä ekaksi sinkuksi. Jos yhdellä biisillä pitäisi kuvata bändiä tänä päivänä, se olisi tämä!”

”Nimi kertoo kyllä varmasti viitteet kaikille jotka diggaavat 70-luvun punkkia. Versio siitä miten naperosta asti ollut sellanen fiilis että musiikki saa sut tuntemaan kuuluvaksi johonkin hienoon juttuun ja ymmärtämään että vaikka sä asuisit kuinka korvessa tai miten eristyksissä tai yksinäisenä hyvänsä, niin sillä ei oo mitään väliä, että sä et oo yksin, et meitä on paljon ketkä on ns. ulkopuolella, ja että se ulkopuolella oleminen on juuri hienoa.” -Jasse

”Levyn rankempaa osastoa. Muistaakseni ainakin rumpuäänityksissä tän kanssa oli vähän vääntöä että saatiin toimimaan. Levyn tiukempaa ja synkempää tunnelmaa hienossa paketissa. Ei kaipaa selittelyjä ja lyriikoissa on paljon pintaa, johon itse kukin voi samaistua.”

”Tää on hyvä iloinen ralli jossa on hyvä todenmukainen tarina. ”Suuret Setelit” tulee mieleen.
Kovaa ajoa ja toimii ku häkä! Yks lemppareita myös ja kiva soittaa bändin kanssa. Diggaan erityisesti tän biisin lyriikoista! Jasse on tällä levyllä löytänyt sellaisen tarinankerronnallisen stailin tehdä sanoituksia ja toimii hienosti.”

”Positiivinen ja toiveikas pohjavire kaikessa on tärkeetä, en jaksa sellaista surun ja murheen alhossa vellomista. Melankolia, mollimeininki ja dramatisointi tottakai kuuluu asiaan mutta sellainen luotto huomiseen ja halu elää on se juttu minkä puolesta pohjimmiltaan Hybärit tekee musaa.”

”Tää biisi edustaa taas sitä vähän kiukkuisempaa ja rosoisempaa Hybäri-linjaa ja sopii hyvin levyn kokonaisuuteen.”

”Tunnelmapala levyn A-puolen loppuun. Hienoja kitarasooloja ja hieno fiilis. Sopii levyn kansikuvankin soundtrackiksi aika mageesti. Tää on levyn top 5 biiseissä omalta osaltani! Kun kuulin ekan kerran tän, meni kylmät väeet selkää pitkin! Kertakaikkiaan hieno tunnelma ja hienot sanat! Diggan myös biisin sovituksesta, jossa Hammondeille ja clean-kitaroille jää tilaa säkkäreissä, mutta kertsit lähtee isosti!”

”Tää lähti ihan siitä että pitää saada Sex Pistols-poljentoa. Biisin säkeistöissä Paul Cook-komppi. Tykki avaus levyn B-puolelle ja sanat muistuttaa hyvin meitä elämän realiteeteista: onko se kurre-fillarissa juokseminen oikeasti se tärkein missio elämässä, vai pitäiskö pysähtyä miettimään mistä oikeesti diggaa ja tehdä sitä, vaikka siitä ei massia tulisikaan ovista ja ikkunoista.”

”Beatles on kovinta mitä tulee sävellyksiin ja biisien tarttuvuuteen ja monimuotoisuuteen ja hienoon fiilikseen. Jos ollaan vuosikymmenien saatossa coveroitu aiemmille levyille jo Buzzcocks, Stiff Little Fingers, Undertones, Angelic Upstarts, Lords Of the New Church…niin nyt oli korkea aika ottaa Beatlesilta joku timanttinen biisi levylle. Alkuperäinen on kova ja omasta mielestä tää versio tekee kunniaa sille. Tätä ollaankin jo soitettu livenä joskus vuosia sitten, mutta varmaan tullaan kuulemaan jatkossakin livenä.”

”Napakka katkerahkonsuloinen rokki missä ajaton teema. Tää rullaa hemmetin hyvin. Lyriikkavideo löytyy tästä myös. Tässä biisissä on Social Distortion- fiilistä ja härskisti poppi-kertsi.”

”Tää on se levyn ”Wanhaa Hybäriä” -tyylinen biisi, joka olis voinut olla jollain ekoilla levyilläkin. Diggaan tätä paljon ja olis kiva skulaa livenä! Nimestähän saa aika hyvin kiinni mistä on kyse.”

”Vuosikausia on vatvottu että mikä olisi alkunauha keikoille, siitä väännetty ja käännetty ja kaikenmaailman Benny Hill ja Muppet Show ja James Bond -introja on ollu, ja siihen iänikuiseen vääntöön kyllästyneenä tehtiin sellainen. Alkunauhasta tulikin sitten kokonainen biisi. Diggaan biisin totaalisesta erilaisuudesta muihin tän levyn biiseihin verrattuna.
Levyn ”outolintu” jonka tarkoitus oli alunperin olla meidän keikoille tuleva alkunauha. Kävikin niin, että tästä syntyi kova biisi ja se oli pakko saada levylle mukaan! Ehdottomasti top 5:ssä!”

”Nimi sanoo aika pitkälti kaiken: ”Moido,nyt riitti… ja ehkä nähdään sit joskus kun taas aurinko paistaa.” Tässä on hyvä fiilis, ja hyvä hieno lopetus koko albumin mittaiselle draaman kaarelle. Tää on Armies of the underdogin ohella levyn ääripäätä erilaisuudessaan. Hammondit laulaa ja AC/DC -tyylinen riffittely kruunaa kokonaisuuden. Joku voisi sanoa AOR, mutta kyllä tässä se sama punk-rock on taustalla kuin koko levyllä muutenkin.”

”Eka biisi mitä tälle levylle saatiin kokonaan valmiiksi. Ei tosin ”mahtunut” sitten loppupeleissä levylle, mutta hyvä kiukkuisehko rokki. Tässä vanha riffi mitä Jassen kanssa soitettu jo 70 -luvulla!!! Jossain vaiheessa Jasse sanoi että tästä vielä joskus tehdään biisi. Biisi toki ympärillä muuttunut mutta intron riffi on se sama minkä Jasse tehnyt joskus 10-vuotiaana.”

”Kova biisi ja olis ollut kiva saada mahtumaan levylle, mutta vinyylin rajoitteet pakotti valitsemaan. Toivottavasti Hybäreiden Action-rock -ralli löytää tiensä jengin stereoihin QR-koodien kautta.”

”Reipas länkkärihenkinen biisi, semmoinen ”Rawhide”- tyyppinen. Sanat onkin sitten säkeistömitaltaan melkein Dylan-henkistä värssyä värssyn perään meininkiä. Tässä on hyvää Clint Eastwood ratsastaa Stetson päässä auringonlaskuun hiljalleen -henkeä.”

”Tästä biisistä juontuu siis albumin nimi. Tätä yritetty vääntää rokkaavampaan muottiin moneen otteeseen vuosien varrella, ja sellainen joskus tulossakin kunhan saadaan loksahtamaan kohilleen. Nyt on albumin C-kassuversiossa tän originaali demo, missä hemmetin hieno jäljittelemätön fiilis, ja tehty Lehtivihreät -Penan, ja Nollaseiska-Jannen Vuosaaren solukämpässä tammikuussa 2001 neliraiturilla. Pena eli Päällikkö laulaa ja soittaa melkein kaiken tässä versiossa.”

”Tää on se ainoa biisi mikä oli jo olemassa jonkunlaisena versiona ennen kuin tätä levyä alettiin suunnittelemaan. Sääli ettei tää biisi tullut bändiversiona levylle, vaikka siihen pohjat tehtiinkin. Kova biisi, mutta ei ollut vielä se paras versio biisistä joten päätettiin skipata se levyltä. Mut tästä se kaikki lähti tän biisin osalta ja eikse niin mee, et eka demo on aina se kovin?!”

Where Pub Roses Grow

All music & lyrics by Jasse
Except Bullet Catcher: music by Juho & Jasse
I’ve Just Seen a Face by Lennon/McCartney
All arrangements by Hybrid Children

Produced by Hybrid Children
Recorded & engineered by Juho Virtanen at East Sound Studios & Nosturi, Helsinki
Mixed by Teemu Aalto at South-East Sounds. Except Dead Weight (in downloads) mixed by Juho Rinne
Mastered by Svante Forsbäck at Chartmakers, February 2020

Cover art: Tommi “Tex Hänninen” Hänninen / Bunny Duck Graphics
Cover concept: Jasse
Official band photos: Nauska
Web guru & “Management”: Mika “Sepi” Seppälä
Videos & moving images: Petja “Modern days’ Sigurd Wettenhovi-Aspa” Narmala
Gime Some Blackout -video: Erno Hankia
Dee Dee’s Always Home -video: Concept & edit by Parker

Bass guitar on this album, and all those years 1993-2019 by Pale / Paul Cairo / Paul Kyyrö. Thank you dear Putte and CHEERS!!!

Hammond organ & piano: Juho Ojala
Additional backing vocals/shouts & noises: Pale, VV, Ikevil & Enni Salmenpohja, Juhana “Jack Lärwätsalo” Tuominen, Jari “Kankku” Kangas, Anssi “Örkkilä” Erkkilä, Petja Narmala, Amos von Garlic, Jarkko “Hyge” Tiitinen, Paula Silvennoinen, Hade, Antti Ropponen
Lyric editing & advice: Timo “T.V. / Wurza” Vuorinen, Damian Cullen, Ilkka Salmenpohja
Photos by: Jari Kääriäinen, Oliver Fluck, Juho Rinne, Anna Led, Lasse Parkkila, Santtu Särkäs, Kenneth Lehtinen, Pike Kervinen, Eero Ihaksinen, Lasse Kiehelä, Jukka Jokinen, Sini-Sisko Hirvonen, Aku-Axel Muukka, Simo Kankkunen, Tuomas “Inkku” Ingman

We thank:
Everyone mentioned here above on the album credits, including ourselves…and especially all of you who gave the kind permission to use your awesome photos!! + Sepi Seppälä, Petja & Juuso & Lehessaari, Juho Rinne, Antti Silvennoinen, “Keikka-Olli” Vartiainen, Lauri Koski & Backline Rental Finland, Illu Heinäaho & Joonas Parkkonen (our part-time guitarists!), Arttu & Reeta & Otto: Tänäänkin Menee Hyvin -productions, Sammy Aaltonen & Pekka Laine, DC Harri/Dese, Risto Remes, Jukkis Lappalainen & Hopponen & ELMU/Nosturi, Nikke/Bar Loosister, Neil Hardwick, Miikka Uunila, Make Koriseva & “Rake”, Matti Mikkola, Bazie69, Wallu Valpio, Jani “Pena/Päällikkö” Törmälä, Lauri Yli-Kovero. And all our friends & families…Epe & naperot.

Where Pub Roses Grow available on LP record, Compact Cassette and all major streaming services on May 20th 2020.

Catalog Number: HCLP138

A-side
1. Gimme Some Blackout FI-HBC-20-00001
2. Dee Dee’s Always Home FI-HBC-20-00002
3. Love, Suffer & Forget FI-HBC-20-00003
4. The Farewell Day FI-HBC-20-00004
5. Hole-headed Duke FI-HBC-20-00005
6. Dance Me To the End of the World FI-HBC-20-00006

B-side
7. Sick Delusion FI-HBC-20-00007
8. I’ve Just Seen a Face FI-HBC-20-00008
9. Bullet Catcher FI-HBC-20-00009
10. Pints Turn To Gallons FI-HBC-20-00010
11. Armies of the Underdog FI-HBC-20-00011
12. I’ll Be Back…On Some Sunny Day FI-HBC-20-00012

+ bonus (download only with QR code)
13. Jackhammer Blues FI-HBC-20-00013
14. Dead Weight FI-HBC-20-00014

+ bonus (only on Compact Cassette)
15. Hang Us Higher